mitä jos ei tuule?

Tuulivoiman kehitystä on pitkään jarruttanut energiantuottajien ja poliitikkojen käsitys, jonka mukaan se ei sovellu perusvoiman tuottamiseen. On ajateltu, että koska yksittäisen tuulipuiston tuotanto voi pysähtyä kokonaan tuulen lakatessa, täytyy tuulivoimaa vastaava määrä perinteistä energiantuotantokapasiteettia pitää jatkuvasti reservissä ja jopa "tyhjäkäynnillä", jotta huoltovarmuus voidaan turvata (46).

Tämä käsitys on osoittautunut vääräksi, kun tuulivoiman laajamittaisesta käytöstä on saatu kokemuksia. Kahdessa, vuosina 2000 ja 2002 valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että 100 MW:n tuulivoimakapasiteetilla voidaan Euroopan sähkömarkkinoilla korvata n. 20 MW perinteistä energiantuotantoa huoltovarmuuden pysyessä samana (47, 48). Koska 100 MW tuulivoimalaitos vastaa vuosittaiselta energiantuotannoltaan n. 25 MW perinteistä energiantuotantokapasiteettia, ei tuulivoiman huoltovarmuus ole olennaisesti alempi kuin perinteisenkään sähköntuotannon (46).

Korkea korvaavuusaste selittyy Euroopan laajuisilla sähkömarkkinoilla. Sääilmiöiden, kuten tuulettomien alueiden, tyypillinen koko Euroopassa on alle 1500 km, joten koko Euroopan tuulivoimalat eivät joudu saman sääilmiön vaikutuspiiriin, ts. jossain päin Eurooppaa tuulee aina. Suomessa tilanne on Keski-Eurooppaa helpompi, sillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on lisäksi runsaasti tuulivoiman säätövoimaksi hyvin soveltuvaa vesivoimaa.(46)

Tuulivoima on hajautettua teknologiaa, joka ei ole altista laajamittaisille toimintahäiriöille, terroriteoille tai muille keskitettyyn tuotantoon liittyville uhkille. Myöskin polttoaineiden saatavuuteen ja hintakehitykseen liittyvät riskit vältetään.

Tuulivoiman integroiminen perinteisten energiamuotojen mukaan räätälöityyn energiajärjestelmään vaatii käytäntöjen muuttamista ja kehittämistä. Nykyinen kokemus kuitenkin osoittaa, että se on teknisesti ja taloudellisesti täysin mahdollista.

www.oras.net/tuulivoima

lähdeluettelo

(46) Wind Energy - The Facts. Euroopan tuulivoimayhdistys ja Euroopan komissio 2003.
(47) The Capacity Credit of Wind Energy in Europe, Estimated From Reanalysis Data. Gregor Griebel, Rison kansallinen laboratorio (Tanska) 2000. http://www.shaping-the-future.de/pdf_www/078_paper.pdf
(48) Generation Adequacy Report 2003-2009. ESBNG (Irlannin kantaverkkoyhtiö) 2002. http://www.eirgrid.com/EirGridPortal/uploads/General%20Documents/GAR.pdf