Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Vihreä Lanka: Lähibyrokratian sijaan lähidemokratiaa

10.2.2012

Tällä viikolla julkistettu esitys kuntaremontiksi huolettaa monia. Erityisesti pienissä kunnissa pelätään, että palvelut ja päätöksenteko karkaavat kauas ihmisistä.

Remontti sinänsä tulee tarpeeseen. Kuntarakennetta pitää päivittää, jotta hyvinvointipalvelut ja niiden tarvitsema rahoitus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Uudistusta ei kuitenkaan saa tehdä kansanvallan kustannuksella, vaan päinvastoin sitä vahvistaen.

###

Jo nykyään monet kunnat ovat demokratian kannalta auttamatta liian suuria. Inari on pinta-alaltaan lähes 3 000 Kauniaisen ja Helsinki väestöltään yli 5 000 Sottungan kokoinen.

Meillä Tampereella on yli 3 000 kuntalaista jokaista valtuutettua kohti ja määrä kasvaa koko ajan. Tarpeet ja olot ovat tyystin erilaisia maaseutumaisessa Teiskossa, palveluvaltaisessa keskustassa ja pienen suomalaisen kaupungin kokoisessa Hervannan lähiössä.

Päättäjä voi käyttää aikansa yksin kouluverkon hahmottamiseen. Mutta kun pitäisi tuntea myös terveyskeskuksia, jätehuoltoa, kuntataloutta, jääkenttiä, vesiosuuskuntia ja päiväkoteja. Ja pari muutakin asiaa.

###

Järkevä ratkaisu ei ole vetäytyä kuntauudistuksesta, niin kuin oppositiosta on vaadittu. Kuntaremonttia kannattaa pikemmin käyttää mahdollisuutena parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua.

Siis lähibyrokratian sijaan lähidemokratiaa.

Keinoja on monia. Joillakin alueilla voi toimia vaaleilla valittu kunnanosavaltuusto. Sillä tulee olla valtaa päättää paikallisista asioista – ja varoja päätösten toteuttamiseksi.

Kansanäänestyksiä on tähän asti käytetty lähinnä kuntaliitosten torppaamiseen. Kuntalaisilta sietäisi kysyä muistakin isoista ratkaisuista.

Usein luonteva lähidemokratian paikka on kuntalaisen käyttämä palvelu. Vanhainkodin asukkaat, bussien matkustajat ja museoiden kävijät ovat palveluiden parhaita asiantuntijoita.

###

Demokratia pitää ottaa vakavasti myös rakennemalleja pyöriteltäessä. Helsingin ja Tampereen seuduilla kannattaa harkita niin sanottua aluekuntamallia.

Mallissa seudun nykyiset kunnat säilyvät vastuullisina lähipalveluista ja paikallisesta kaavoituksesta. Aluekunta vastaa puolestaan asioista, joista on luonteva päättää alueellisesti: joukkoliikenteestä, sairaanhoidosta, toisen asteen koulutuksesta ja sen sellaisista. Kuntalaiset valitsevat päättäjänsä luonnollisesti vaaleilla.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja, joka istuu kolmatta kautta Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Kommentit

  1. Jukka Männistö

    Lapissa synnyttävät äidit ovat jo ainakin toistakymmentä vuotta matkustaneet Rovaniemelle synnyttämään. Matka on enimmillään sama kuin helsinkiläiset matkustaisivat Jyväskylään. Toivotaan, ettei tämä suuntaus laajene. Ja toivotaan taas toisinpäin, ettei entinen aluesairaalaverkko ja sen investoinnit nosta päätään. Tänään HS:n uutisoinnissa jo todettiin, että Hyvinkää tarvitsee oman uuden sairaalan viimeistään silloin, jos väestöpohja nousee 180 000 asukkaaseen.

  2. Olavi Hillgren

    Vasta puoleen väliin rakennetyöryhmän selvitystä lukeneena käsitykseksi on kuitenkin tullut, että kuntauudistuksella on ennemminkin, kuten erityisesti keskustapuolueen taholta on esitetty, ideologinen tavoite; suuruuden ekonomian ihannointi. Kuitenkaan tähän mennessä ei ole esitetty, että palvelujen tuottaminen suurissa kaupungeissa olisi edullisempaa/ tehokkaampaa kuin maaseutukunnissa. Jos suuri on tehokkaampaa kuin pieni, käyttäisin kyllä vertailulukuja uudistuksen argumentteina. Taitaa olla ettei löydy.

    Aluekuntamalli tuntuu varsin järkevältä. Mutta miten määritellään lähipalveluista vastaavien kuntien budjettivalta lähipalveluiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi.

    Olavi Hillgren

  3. Petri Räsänen

    Olet mielestäni oikean asian jäljillä. Kunta-, alue- ja valtiohallintoa pitäisi nyt uudistaa kokonaisuutena ja arvioida niiden tehtävät ja ohjaussuunnat uudelleen erityisesti kansanvaltaa korostaen. Nythän meillä on runsaasti päällekkäisyyttä ja demokratiasta vieraantunutta ohjausta, esim. erilaisissa erikoistuneissa kuntayhtymissä ja ELY-keskuksissa. Tanskassa 2007 toimeen pantu uudistus tehtiin eri tasoja kokonaisuutena tarkastellen, ja uskon että siitä voitaisiin oppia paljon, jos vain ideologiset pyrkimykset antaisivat myöten. Ajatusta demokraattisesti (vaaleilla) ohjatusta aluehallinnosta omine vastuutehtävineen kannattaisi tässä vakavissaan pohtia.

Kommentoi

Kommentit moderoidaan spammin välttämiseksi. Asiattomia kommentteja ei julkaista, ja laittomat viestit ilmoitetaan poliisille.